torstai 5. heinäkuuta 2012

Grace Glenwood

Grace Glenwood, jota tutummin sanotaan Kertuksi tuli minulle vuonna 2010. Kertun historian tiedän jo sen elämän alusta alkaen, joten palataanpa niihin asetelmiin :)
 
Kertun emä Pinta Marie asui Glenwood Farm tilalla Sacramentossa. Kertun kasvattajan saksalainen ystävä ratsasti Pinta Marien isää Prinz Gaylordia GP-tasolla Yhdysvalloissa, kunnes ori siirrettiin eläkkeelle. Prinz Gaylordin emälinja oli erittäin menestyvä 60- ja 70-luvuilla. Isoäiti Panama oli GP hyppääjä, joka meni Nations Cuppia Peter Schmitzin kanssa Aachenissa. Tytär Golden Gate teki samoin Wolfgang Brinkmannin ja Lutz Merkelin kanssa. Sen täysiveli Gaylord kisasi myös GP-luokkia Hendrik Snoekin kanssa.

Pinta Marie ja -12 syntynyt orivarsa i. Diarado


Pinta Marien emä Susie (Kuoli tämän vuoden alussa, asui Silverhornen tilalla www.silverhorne.com ) on täyssisko Spartanille - Stakkaton isälle. Kertun kasvattaja sai Pinta Marien lahjana, astutettuna oriista Graf Top II. Hän haki hevoset Sacramentosta, ajoi Los Angelesiin, josta hevoset sitten lennätettiin Amsterdamiin. Sieltä hän suuntasi kotiinsa, jossa Kerttu sitten syntyi :)

Kerttu myytiin Verdenissä varsojen eliittihuutokaupassa. Se kvaalattiin bundeschampionaattiin 5-vuotiaana, mutta ei ikinä ilmestynyt sinne. Siinä vaiheessa Kerttu siirtyi Jens Löhdenille myyntiin. Se oli siellä myynnissä aika pitkään, kunnes minä ilmestyin. Näin tämän videon hevosesta, jonka perusteella lähdin kokeilemaan sitä ja sen lisäksi noin 5 muuta hevosta.



Video oli jo vanhempi ja hevonen oli muuttunut aikalailla. Koeratsastuksessa itse jännitin aika paljon ja hevonen reagoi siihen, sillä se on erittäin herkkä. Koulua emme juuri kokeilleet, sillä he tekivät asian selväksi ettei hevonen sitä erityisemmin osaa. Se hyppäsi rehellisesti ja tuntui sopivalta omaan käteeni. Tulin kokeilemaan sitä vielä uudelleen seuraavana päivänä, jolloin tiesin haluavani juuri sen hevosen.




Kertun tuloksista tiedän sen verran, että se kvaalasi itsensä bundeschampionaattiin, mutta sen jälkeen teki hieman erikoisempaa tulosta. Se teki kaksi esteluokkaa 110cm tasolla tuloksilla 12vp ja arvosteluluokasta 5,0. Kenttäluokissa sillä on vain yksi tulos, joka on myöskin arvosteluluokasta oleva 6,4.

Hevonen saapui kuitenkin minulle helmikuulla 2010 ja aloitimme työt varsin nopeasti, sillä se pääsi mukaan maajoukkueleireille. Nopeasti kuitenkin tuli ilmi, että hevonen oli todella keskeneräinen. Se ei osannut oikeastaan enempää kuin HeC asiat. Pohkeenväistöt, avot, sulut ja muut asiat olivat sille ihan hepreaa. Hypätä se osasi, mutta välillä ohjaus saattoi pettää. Tässä pätkää ensimmäiseltä maastoesteleiriltä, josta näkyy, että laatua hevosessa oli jo silloinkin :)


Kertun kanssa on ollut alusta asti ongelmia koulussa, sillä se purkaa jännitymisensä hyppimällä pystyyn ja riehumalla. Onnistuessaan se tekee sitten hyvää koulua ja on kärjen tuntumassa. Pystyynhyppimisongelma meinasi karata käsistä Ruotsin kisamatkalla, jolloin se rupesi loikkimaan jo selkään noustessa. Onneksi siellä oli ihmisiä, jotka olivat työskennelleet laukkahevosten kanssa ja neuvoivat miten tällaisen hevosen saa totuttettua selkään nousuun :) Ongelmat pienenivät pikku hiljaa ja tein hevosella Ruotsin toisissa kisoissa Tranemossa -51,5 koulun tutustumisluokassa. Siihen lisättynä puhtaat rataesteet ja puhdas maastokoe oikeuttivat meille toisen sijan.


Starttasin Kertulla yhteensä kolme tutustumisluokkaa, kunnes päätin siirtyä helppoon. Jokainen Kertulla startattu helppo luokka onkin sujunut ilman maastovirheitä ja suurinosa rataestetuloksista on nollia. Muutama sijoitus ehti tulla kaudella 2010 helposta luokasta ja pikku hiljaa hevonen, joka ei ollut tehnyt elämänsä aikana ennen täysiä kenttäkisoja, alkoi tottua menoon ja meininkiin. Alla rataa Lapinlahden kisasta, jossa hauta oli tuottanut meille vaikeuksia treenissä.


Kertun oston myötä aloin kiinnostumaan enemmän myös esteratsastuksesta. Etenimme pikku hiljaa 110cm luokista kohti 6-vuotiaiden 125cm luokkia. Puomeja tuli yleensä alas yksi tai kaksi, mutta siitä huolimatta saimme koko ajan lisää ratakokemusta luokista missä kumpikaan meistä ei ollut ennen kisannut. Kausi huipentui Ypäjän hallimestaruuksiin, jossa ensimmäisenä päivänä hyppäsin 120cm luokan. Tyhmän mokani takia puomeja tuli alas kaksi ja ajattelin sitten, että starttaan tuon 130cm luokan jälki-ilmottautuneena. Se olikin sitten isoin ikinä starttaamani luokka ja hyvin meni! Kolme puomia tuli alas, mutta selviydyimme radasta kunnialla :)


Seuraavan päivän hallimestaruuteen lähdin luottavaisin mielin. Rata sujui hyvin, oman ratsastusvirheen takia kolmoissarjalta tuli yksi este alas, mutta olimme joka tapauksessa 13./48.


Kauden 2011 vietin kuitenkin lähestulkoon kokonaan kenttäkisoissa. Starttailin Kertulla ensin helpon Ruotsissa, jonka jälkeen jatkoimme Gärdsin kisassa CNC1*. Kisa sujui hyvin ja olin tyytyväinen siihen, että hevonen teki ok suorituksia, vaikka se ei ollut ennen sillä tasolla kisannutkaan. Maastossa tuli pieni hahmotusvirhe hevoselle tukilla mäen päällä ja siitä johtuen kielto, mutta muuten rata sujui loistavasti! Se tuntui sinä päivänä jopa paremmalle kuin Rocky.
Veteenhyppy kapean esteen jälkeen. CNC1*
Suomessa ehdin kisata muutaman kisan ja saada yhden kvaalin kansaivälista 1* varten ennen Saksaan lähtöä. Tämä kvaali tulikin Keravan radalta, jossa tehtävää riittää. Saksassa menin hevosella ensin helpon luokan, jossa saimme koulusta -49,5! Tämän jälkeen puhtaat rataesteet ja tekninen maasto ilman virheitä ja sijoitus oli 7. Näiden kisojen jälkeen päätin hakea vielä toisen kvaalin kansainvälisiä kisoja varten, jotta siitä ei olisi sitten huolta ensi vuonna. Kuitenkin sairastuin juuri ennen kisaa ja kuume ei auttanut muutenkin hankalan hevosen ratsastuksessa. Koulu oli huono, mutta kuitenkin kvaalien rajoissa. Rataesteillä eksyin kerran ja otin sitten 12vp koko radalta. Maasto sujui kuitenkin ilman estevirheitä, vaikka jouduin ottamaan hieman ravia välillä, sillä oma hengitys ei meinannut pelata ollenkaan. Kisasta saimme kuitenkin kvaalit kansainvälisille radoille!


EM-kisamatkan ajan Kerttu oli ratsastettavana ja hoidettavana Thorsten Röhrin luona. Siellä sitä ratsasti Corinna Dohrmann, joka teki hyvää työtä sen kanssa! Sovimme, että hän ratsastaisi sitä kolme viikkoa eteen alas ja todella rennosti. Muutaman kerran hyppyä ja se riittäisi. Hevonen oli ihanan rento, kun palasin Portugalista sitä hakemaan. Ja kotiin saapuessamme meillä ei ollut hirveän paljoa aikaa valmistella itseämme nuorten SM-kisaan Pudasjärvelle, mutta siellähän me sitten olimme!

Kerttu oli Pudasjärvellä todella villi ja jo selkään noustessani se alkoi pukittelemaan ja riehumaan, kunnes tajusi, ettei pääse vielä muuta kuin kouluradalle. Koulu oli jännityneempää kuin edellisissä kisoissa ja saimme -67,2. Joka tapauksessa olin hevoseen tyytyväinen, sillä se teki radan niin hyvin kuin meidän valmistautumisella olisi voinut tehdä. Rata esteet sujuivat ongelmitta ja nollilla, mikäs sen mukavampaa :)


Maastoon lähtiessämme tiesin, että monelle nuorelle oli tullut virheitä. Pistäähän se jännittämään, mutta itselleni jännitys on aina hyvästä - tsemppaan silloin itseni todella tarkaksi! Kerttu oli taitava maastossa ja teki radan ilman virheitä! Se takasi meille nuorten SM-hopeaa! Tämä, jos mikä pisti jo vähän hymyilyttämään :) Hevonen, joka ei ollut ennen tehnyt kenttäkisoja, starttasi nyt nuorten SM-kisassa saaden hopeaa. Taas työ palkittiin.


Kauden 2011 rataestekisat jäivät vähäisiksi. Kävin vain kaksissa kisoissa, mutta saimme silti yhden voiton 120cm alueluokasta. Lisäksi starttasimme ensimmäisen 130/135cm luokkamme Ypäjällä. Tässä luokassa tein tyhmän lähestymisvirheen, mutta sitten tsemppasin ja kolmen tiputuksen jälkeen rata oli hyvää ratsastusta ja nollaa :)


Yllätyksekseni pääsimme kauden 2011 päätteeksi liiton valmennuksiin myös estepuolelle: Nuorten kehitysrenkaaseen. Joten talvella tuli hyvää estetreeniä ja sain paljon uutta ideaa rataesteratsastukseen!

Kausi 2012 alkoi Kertun kanssa kivasti ja debytoimme CIC1* luokassa Velenissä. Kerttu teki ihan hyvän koulun, vaikka pisteet olivatkin -72. Se ei rikkonut mitään, oli vain joskus kuolaimen alla. En antanut tämän haitata vaan lähdin rennosti maastoradalle. Ja sieltä se tamma tulikin vain kaksi yliaikasekuntia rasitteenaan maaliin! Ensimmäisen kansainvälisen maastoratansa jälkeen se ei ollut oikeastaan ollenkaan väsynyt, pikemminkin innostunut! Seuraavana päivänä rataesteillä se innostus oli vielä jäljellä. Ehkä liiankin isona. Se oli todella kuuma ja tämä kostautui yhdellä pystyllä, joka tuli alas. Olimme kuitenkin lopputuloksissa sijalla 36. kun 82 starttasi :)


Esteitä ehdimme startata vain yhden kisan Saksassa, kunnes päätin palata Suomeen. Seuraavana onkin vuorossa sitten Niinisalon CNC1* ja toivon, että hevonen toimii siellä hyvin! :) PBM-kisat jätin välistä, sillä en kokenut tarpeelliseksi lähteä ilman Rockya sinne. Kerttu ei ole vielä niin hyvä koulussa, että se voisi olla mitaleilla, joten tähtään sinne vasta seuraavina vuosina :)

Yhteenvetona siis Kerttu on ollut minulle aika kiva pakkaus. Se joutui hieman vääriin käsiin jossain vaiheessa elämäänsä, mutta laatua siitä löytyy niin kenttään kuin rataesteille. On ollut hieno viedä hevosta eteenpäin itse, vielä enemmän kuin Rockyn tapauksessa ja nähdä tulokset. En voi todeta muuta kuin, että onni on ollut myötä tämänkin hankinnassa! :)

<3 

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Desert Rock eli tutummin Rocky tuli minulle siis vuonna 2009 ollessaan 8-vuotias. Ostin sen ruotsista Anna Rautenbergiltä, mutta hevosta ratsuttivat Evelina Carlsson ja Johan Lundin, sillä Annan tytär ei halunnut tippumisten jälkeen enää mennä Rockylla. Ongelmana oli Rockyn pukittelu, mikä ei ollut hirveän pientä.
Rocky oli kisannut aika epätasaisesti, sillä oli ollut kaviopaise, jonka löytymisessä oli kestänyt. Tämän takia kausi 2008 oli sillä aika lyhyt. Tuloksissa sillä löytyy rataestekisoja n.4kpl 100-110cm tasolla, joko 4-12vp tuloksilla ja lisänä yksi 120cm tulos 16vp. Kenttää se oli kisannut helppoon luokkaan asti myös vaihtelevilla tuloksilla, joskus kielto maastosta ja joskus se oli sijoillakin. 
Ostimme Rockyn minulle junnuhevoseksi helppoihin luokkiin, sillä koeratsastuksessa se sopi minulle hyvin ja kaikki tuntui hirveän luontevalta sen kanssa. Talvi kun oli, niin emme päässeet kokeilemaan ollenkaan maastoesteitä, vain hieman koulua estesatulalla ja sitten rataesterataa.
Rocky koeratsastus n.120cm

Ensimmäinen kuukausi sujui melko hyvin ja rupesin saamaan tuntumaa hevoseen, kunnes sattui sellainen tapaturma, että Rocky alkoi pukitella ensimmäistä kertaa koko aikana ja eipä se jäänyt mihinkään normaaliin takajalkojen heittelyyn, vaan koko poika oli kunnolla ilmassa ja vauhtia riitti. Tuloksena olikin sitten murtunut olkapää ja seurauksena tästä se jouduttiin leikkaamaan. Tälläkin hetkellä olkapäästä löytyy metallilevy ja 9 ruuvia.
5.3.2009

Tässä vaiheessa lääkärit sanoivat ettei minulla olisi asiaa hevosen selkään kahteen kolmeen kuukauteen, mutta kävin yksityisellä lääkärillä, jonka mukaan selkään voisi nousta jo hieman reilun kuukauden kuluttua, mutta tippua en saisi yhdeksään viikkoon. 26.4 olinkin sitten jo ensimmäisissä kisoissa, vaikka ehdin ratsastaa vain viikon verran ennen kyseistä kisaa.

Sitten aloitinkin myös kisaamisen pikku hiljaa kentässä ja tasaiseen tahtiin nousimme helppoon luokkaan. Toinen helpon luokan starttimme oli junioreiden SM-kisa ja lähdin sinne oikeastaan ilman odotuksia, koska ennen en ollut tällaisessa kisassa. Kuitenkin teimme tasaista työtä ja se palkittiin junioreiden SM pronssilla.  Kyseisenä vuonna saimme myös aluemestaruus hopeaa ja aluejoukkuemestaruus pronssia :)

Junnu SM 2009

Kaudella 2009 ehdin kisata rataesteluokkia 120cm asti, mutta suurta menestystä ei tullut, hyviä ja nopeita ratoja , mutta yleensä se yksi tai kaksi tuli alas. Ainoastaan yksi 100cm voitto ja 120cm kans. sijoitus jäi hyvin mieleen :) Alla eka 110cm rata.

 


Kauden 2010 aloitimmekin ensimmäistä kertaa Ruotsista. Tein siellä ensimmäisessä kisassa helpon, joka meni tutusti ok koululla, re yksi alas ja maasto nollana. Sitten päätin siirtyä toisessa kisassa CNC1* luokkaan. Se oli Rockyn ja minun molempien ensimmäinen CNC1* ja olin todella tyytyväinen sillä teimme koulusta -51,5 ja rataesteet nollilla!!! Maastossa eteemme tuli tehtävä, joka osoittautui hankalaksi ja otimme kaksi kieltoa. Muu rata sujui tosin erittäin hyvin :)
Vaikeuksia tuottanut kulmasarja
Sitten Suomeen palattua tein yhden vaativan Ypäjällä, kunnes tuli SM-kisojen aika. Tein päätöksen muutamaa päivää ennen kisoja, että osallistun junnu SM-kisan sijaan nuorten SM-kisaan. Se oli päätös mitä ei ole tarvinnut päivääkään katua. Koulusuoritus oli tasainen -54. Rataesteet tuottivat kaikille ongelmaa ja mekin saimme 12vp, mutta silti nousimme kolmannelle sijalle ennen maastoa. Maasto sujui kuin unelma, ei ongelmaa esteillä, hevonen kuunteli ja minä olin hereillä. Nolla rata ja maaliin päästyäni kuulin voittaneeni SM-kultaa! Hieno fiilis onnistua ja saada ns. palkka tehdystä työstä.

Nuorten SM 2010
Samassa kisassa saimme kvaalit PM-kisoja varten. Valmistelukisat olivat Tervossa, jossa irtosi toinen sija CNC1*! PM-kisoihin lähdin iloisin mielin, vaikka maajoukkuetreeneissä tipuinkin Keravan maastoesteradalle. Koulu oli siellä tällä kertaa aika jännittynyt -55,9. Pieniä rikkoja, mutta ei aiheuttanut liikaa päänvaivaa minulle. Maastoradalla Rocky oli elementissään, kunnes meiltä irtosi yhdessä kurvissa kenkä.. Tämän takia jokainen pidäte tuli läpi liukastumisena. Mietin hetken, että jatkanko vai enkö, mutta päätin sitten jatkaa, koska Rocky tuntui erittäin hyvälle. Maaliinhan sieltä tultiin nollilla, aika kovassa ajassa. Rataestepäivänä sitten tulikin neljä puomia alas ja yksi aikavirhe. Puomit tulivat helpoilta yksittäisiltä esteiltä ja esimerkiksi koko kolmoissarja pysyi ylhäällä. Lopputuloksissa olimme kuudensia PBM-kisassa nuorissa ja saimme joukkue pronssia :) Olin paras suomalainen nuorissa, ehdin käydäkkin maaston jälkeen mitaleilla.


Kauden yksi päätapahtuma oli myös EM-kvaalin saanti Stora Wäsbystä, jossa tein hyvän koulun, erittäin hyvän maaston ja otin muutaman alas rataesteillä. Tulos oikeutti kolmanteen sijaan CCI1* luokassa, joka oli samalla ruotsalaisten juniorien SM-luokka. Kultaa voittanut ratsukko oli sijalla 5.


Kauden lopuksi meidät palkittiin HIHSssä Pressiloimella!!


Kausi 2011 alkoi sitten tutusti lähtemällä Ruotsiin kisailemaan. Ei tullut sijoituksia, mutta hyviä ratoja ja mukavaa menoa :) Sieltä tultiin Suomeen tekemään muutama kisa ja jälleen Tervossa pääsin sijalle 2. tällä kertaa 0vp rataesteiltä ja 0vp maastosta :)
Tämän jälkeen kuulin, ettei minua aiota lähettää ollenkaan EM-kisoihin, mutta lähdin silti Saksaan, jonka piti olla valmistautumista kohti EM-kisaa. Tein silti ne kisat, jotka olisivat olleet kalenterissa EM-kisoihin valmistelevina ja se kannatti. PBM-kisoissa tein OK koulun, hyvän ja varman maaston ja rataesteillä otin yhden alas ja yliaikaa. Näin ollen olin henkilökohtaisessa mestaruudessa neljäs tanskan viedessä kaikki mitalit. Mutta joka tapauksessa voitimme PBM joukkuekultaa! :) Ja sijoituin myös avoimessa CIC1* luokassa.

Rocky ja ruusukkeet
Jatkoinkin PBM-kisojen hyvää virettä kohti Sahredorfia, missä tein -55,1 koulun ja puhtaat rata- ja maastoesteet. Näin ollen olin luokassa viides ja tulos rupesi näyttämään hyvälle! Ei mennytkään kauaa, kun sain liitolta puhelun, että jos olen valmis lähtemänn Portugaliin niin EM-kisapaikka olisi minulle auki :) Mitäs siinä, ei muutakuin valmistautumaan ja kohti kisaa!!

EM-kisa onkin sitten yksi hienoimpia kokemuksia mitä minulla on ollut. Ajoimme sinne pysähtyen Ranskassa ja Espanjassa. Kisapaikka oli todella, todella hieno! Suomalaisina siellä oli meidän perhe, Laineen Seppo ja Koivulan Jutta :) Koulukoe sujui hyvin ja tein uuden ennätykseni -50! Olin niin iloinen, etten voi sanoin kuvailla..



Maastorataa kävellessä tuli tunne, että huhhuh mikä rata! En ollut ikinä ollut niin vaikealla radalla, mutta tiesin kuitenkin olevani treenannut hyvin ja hevoseni oli hyvin kuulolla. Päätin ottaa silti kaksi vaihtoehtoreittiä, sillä havittelin vain puhdasta rataa. Mutta mitä vielä.. Teimme sen puhtaasti, ajassa ja saimme 1st prize of cross country palkinnon!! Videon näette täältä : http://www.ustream.tv/channel/fei-european-eventing-championship-for-juniors kohdasta 24.10

Rataestepäivänä hevonen oli todella väsynyt, mitä en ihmettele, sillä maasto oli 7 minuuttia pitkä ja lämpötila oli siellä +30-35 astetta. Rata oli haastava, mutta teimme sujuvan radan. Neljä estettä tippui ihan hevosen väsymyksen takia ja itsellä keskittyminen herpaantui viimeiselle esteelle.


Kokonaisuudessaan olen enemmän kuin tyytyväinen itseeni ja hevoseeni! Helppoihin luokkiin ostettu Rocky osoittautui kivaksi kisakaveriksi kansainvälisiin kisoihin, mitä vanhat omistajat eivät tästä entisestä laukkahevosesta olisi uskoneet! Mieltä lämmitti myös näissä kisoissa se, että saimme Iso-Britannian joukkueelta heidän tiiminsä lippiksen ja t-paidan, koska heidän mielestään ratsastin maaston niin hyvin :)

Tällä kaudella kaikki lähti erittäin hyvin käyntiin ja olin valmistautunut kohti 2* kansainvälisiä luokkia. Harmiksemme Rocky sai syvän haavan kuljetuksessa ja kuukausi meni sairastarhassa ja koppihoidossa. Nyt olemme kuitenkin päässeet treenaamaan normaalisti ja ensimmäinen kisa lähenee. Itselleni kuitenkin suurin merkitys on sillä, että Rocky on kunnossa ja onnellinen!

Tiivistettynä töitä on tehty, että olemme päässeet ratsukkona kansainväliselle tasolle. Kumpikaan ei ole siellä ennen ollut, mutta mikäpä sen parempaa kuin saavuttaa jotain mistä ei osannut ennen edes unelmoida.. :)


Lisäkysymyksiä voi esittää hevosesta, jos mieleen tulee jotain :)





LISÄYS:

Evelina Carlsson ja Rocky -07 tai -08 :)

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Niinisalon kisat lähestyy ja sinne onkin jo tullut ilmottauduttua. Kerttu tekee CNC1* ja Rocky aloittaa kautensa nyt helposta, varmuuden vuoksi, että saa tehdä vain kivan rennon kisan sillä näin alkuun :)

Hevoset ovat tuntuneet nyt suht kivoille ja maastoesteet sujuvat tosi hyvin! :) Rocky on koulussa oma ihana itsensä ja on mukava tehdä sillä töitä, se kun tekee aina parhaansa. Kerttu on tehnyt nyt aika paljon treeniä kangilla ja se toimiikin erittäin mukavasti. Tässä pidetään ajatuksena sitä, että se starttaa lähitulevaisuudessa CNC2* ja Rockykin olisi mukava saada nostettua sinne. Mutta tällä hetkellä Rockyn kanssa etenen pikkuhiljaa ja oman tunteen mukaan. Hevosten sairasloman aikana sai tehdä kaikkea muuta esim. maastakäsittelyä yms aika paljon kun ei voinut ratsastaa ja sai huomata kuinka luottamus on kohdillaan niiden kanssa :)

Tekisi mieli kirjoittaa tänne joskus pieni sepustus tänne näistä omista mietteistä ja kertoa samalla hieman hevosieni ja  minun yhteistä historiaa, sekä niiden historiaa edellisiltä omistajilta :) Rockysta tiedän lähes kaiken siitä asti, kun se myytiin kasvattajaltaan. Kertusta tiedän lähestulkoon kaiken mitä sen elämässä on tapahtunut, muutama hetki on sellaista etten ole varma missä se on ollut tai mitä se on tehnyt. Susien elämä onkin tiedossa koko ajalta, sillä ostin sen tosiaan suoraan kasvattajalta :)

Kertusta voin kääntää hieman sen suvunkin historiaa läpi, sillä sain kasvattajalta tarkan raportin sen suvusta yms :)